Muikku-info

Muikku (Coregonus albula) Siklöja Vendace European cisco Kleine Maräne Corégone blanc La petite marène Rasvaprosentti 3,3 Muikku kuuluu lohikaloihin ja sille on kansan suussa annettu monta nimeä: muje, rääpys, hotti ja Oulun tienoilla merestä saatu on nimeltään maiva. Muikun erottaa koon lisäksi siiasta siinä, että muikun alahuuli on ylähuulta pitempi. Muikku oli agraariyhteiskunnassa vanhaan aikaan rahvaan ruokaa, mutta tänä päivänä sitä pidetään trendiherkkuna. Savumuikku on suorastaan ”akateemista” herkkua. Muikusta löytyy yhtä monta ohjetta kun on vuodessa päiviä. Muikun mätiä monet pitävät siian mädin ohella parempana kuin sammen (kaviaari). Muikku laskee mätimunansa 1 – 5 m syvyyteen loka-marraskuussa veden lämpötilan laskiessa +4…...+7 asteeseen. Naaraan painosta saattaa parhaimmillaan mätiä olla 30 %. Muikku on ihmisen ohella tärkeä ravinnon lähde myös järvitaimenelle, kuhalle ja ahvenelle.

Kirjolohi-info

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) Regnbågslax, regnbåge Rainbow trout, steelhead trout Regenbogen Forelle Truite-arc-en-ciel Rasvaprosentti 8 – 11 Saanto (paljonko fileetä kokonaisesta kalasta) 72 – 75 %. Yleistä: Kirjolohi on kotoisin Pohjois-Amerikan länsirannikon joista ja siellä se saattaa kasvaa 4 – 6 kilon painoiseksi. Kirjolohi ei Suomessa menesty luonnon-varaisena, mutta sen sijaan siitä muodostunut merkittävä luonnonlammikoiden ja verkkoaltaiden viljelykala. Se on nopeakasvuinen ja hyvänmakuinen. Kirjolohta meillä saadaan tasaisesti ympäri vuoden. Kirjolohi muistuttaa ulkonäöltään taimenta. Sillä on kyljessä runsaasti mustia täpliä ja sen kyljissä on ruusun-punainen pitkittäisjuova. Yleisin teurastuskoko on 30 cm ja paino 1 – 1,5 kg. Määräysten mukaan kirjolohi on myytävä perattuna. Se ei ole varsinainen suomukala, joten sitä ei tarvitse suomustaa. Oikein ruokitun kirjolohen liha on punaista, pehmeää ja maukasta. Se sopii graavattavaksi, uunissa kokonaisena tai fileenä kypsennettäväksi. Juuri lämminsavustettu kirjolohi on erinomaista kermaviilikastikkeen ja uusien perunoiden kera. Katso tästä kirjolohen fileeraus

Hauki-info

Hauki (Esox lucius) Gädda Pike northern pike Hecht Brochet brochet du nord Rasvaprosentti 0,3 Saanto (paljonko fileetä kokonaisesta kalasta) 35 -45% Vaihtelee vuodenajasta riippuen (mäti, rasva) Yleistä: Hauki ja ahven ovat suositumpia saaliskalojamme. Hauen voi keittää kattilassa tai kypsentää uunissa kokonaisena, jolloin sitä ei tarvitse suomustaa. Näin makuaineet kalan nahassa säilyvät. Keittämällä valmistettu hauki vaatii höysteeksi esimerkiksi munakastikkeen. Uunissa hauen voi hauduttaa kokonaisena, täytettynä tai kuorrutettuna fileenä. Hauki on myös erinomainen pullien ja murekkeen raaka-aine. Joukkoon voi jauhaa mukaan punalihaista kalaa, esimerkiksi lohta. Hauen päässä on runsaasti lihaa ja makuja, joten se sopii liemi- ja keittoaineksiksi. Hauen mäti on monen herkku. Yleisin pyyntikoko on 1 – 3 kg, ruumis pitkä, selkäevä hyvin takana peräevän kohdalla, pää suuri ja suussa teräviä hampaita, kidukset terävät, selkä mustanvihreä, sivuilta vihertävän harmaa tai oliivinvihreä ja kellertävätäpläinen. Suurten ja vanhojen haukien lihaa monet pitävät kuivana ja puumaisen makuisena. Lisää hauesta Kalaruokaverkossa Katso tästä hauen perkaus ja fileeraus Lue hauesta lisää

Ankerias-info

Ankerias (Anguilla anguilla) Ål (ruotsi) Eel (englanti) Aal (saksa) Anguille (ranska) Rasvaprosentti 24,5/100g Yleistä: Ankerias on poikkeava muodoltaan. Se on käärmemäinen ja sen pituus voi olla 60 – 120 cm. Ankerias maamme rasvaisin kala. Ankeriaan elintavat poikkeavat muiden kalojen elintavoista. Kaikki ankeriaat kutevat Länsi-Atlantilla, Sargassomeressä. Sieltä poikaset vaeltavat kohti Eurooppaa ja osa myös Suomen rannikolle ja sisävesiin. Suomessa ne elävät noin 10 vuotta ennen kutuvaellustaan takaisin Sargassomereen. Nykyaikana meille tuotetaan Hollannista niin sanottuja lasiankeriasistukkaita. Ennen ruoaksi valmistusta ankerias usein nyljetään. Sen liha on maukasta ja arvostettua. Lihan suuren rasvapitoisuuden vuoksi se maistuu parhaiten kylmänä joko savustettuna, hiillostettuna, paistettuna tai keitettynä. Ankeriaan lopettaminen ja nylkeminen: Pane käteesi kunnon karkeapintainen kumikäsine. Tainnuta kala. Täytä kalan suu karkealla suolalla. Tämä rauhoittaa kalaa. Pistä ankerias katkaisemalla verenkiertoelimistö. Ankerias on voimakaslihaksinen eläin, näin ollen sen lihasrefleksit liikuttavat sitä vielä usean tunnin ajan. Leikkaa nahka irti niskan kohdalta. Vedä nahka tuppeen. Avaa kalan ruumiinontelo. Irrota kidukset ja suoli. Poista perkeet. Jos hiillostat tai savustat ankeriaan, jätä nahka 10 sentin pyrstöosuudelta kiinni. Hankaa suolaa peratun kalan pintaan. Työnnä nahka takaisin suolatun kalan päälle. Näin kala suolaantuu kypsymisen aikana. Samalla liika rasva pääsee valumaan ulos. Lue lisää

Ahven-info

Ahven (Perca fluviatilis) Abborre (ruotsi) Perch (englanti) Barsch (saksa) Perche (ranska) Rasvaprosentti 1,3 Saanto (paljonko fileetä kokonaisesta kalasta) 25 -35 % Vaihtelee vuodenajasta riippuen (mäti, rasva) Yleistä: Maassamme yleisimmin esiintyvä kala on alun perin ollut makean veden kala. Nykyisin se on levinnyt kaikkialle Itämeren alueelle, josta saadaankin suurimmat ahvenet. Parhaat saaliit ajoittuvat kutuaikaan huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja syksyisin elokuusta lokakuun loppuun. Ahven on kovasuomuinen kala, mutta valmiiksi perattuna ahven on suosittu. Suomustamisen sijasta ahvenen voi nylkeä. Sen voi aloittaa poistamalla saksilla selkäevät ja niiden mukana kapea suikale nahkaa. Tämän jälkeen viilletään viillot niskan molemmille puolille ja vedetään nahka irti kyljistä. Nylkeminen tai suomustaminen ei ole tarpeen, mikäli ahven aiotaan valmistaa ruoaksi keittämällä se kokonaisena tai grillaamalla. Kypsästä kalasta nahkaa irtoaa helposti. Ahvenen liha on valkoista, kiinteää ja kala luokitellaan vähärasvaisiin kaloihin. Se sopii erinomaisesti keittoihin, paistamiseen ja kalakukkoihin. Ahvenen mätiäkään ei kannata vieroksua. Mätipussit voi keittää erikseen esimerkiksi tilkassa kalalientä tai pakastaa ja maustaa suolalla. Lue ahvenesta lisää

Lohi-info

Salmo salar Lax Salmon Atlantic salmon Lachs Saumon saumon Atlantique Rasvaprosentti 8,6 Saanto (paljonko fileetä kokonaisesta kalasta) 72 – 75% Merilohi ja meritaimen luokitellaan kauppakalana seuraavasti: I yli 8 kg II 6-8 kg III 4-6 kg IV 3-4 kg V alle 4 kg Yleistä: Lohi on yksi arvostetuimmista kaloistamme. Se on vaelluskala, joka syntyy virtaavissa joissa, elää siellä 1 – 5 vuotta, kunnes vaeltaa mereen kevättulvien aikana. Meressä se jatkaa elämäänsä muutaman vuoden, kunnes palaa synnyinseuduilleen kutemaan kesä – syyskuussa. Kutuaikana lohi muuttuu väriltään tummemmaksi, kyljiltään punatäpläiseksi ja menettää painostaan jopa kolmanneksen. Lohi kutee loka-marraskuussa. Kudun jälkeen lohi palaa takaisin mereen. Lohet ja taimenet ovat rauhoitettuja ja niiden pyyntiajat ovat tarkoin säädelty EU:ssa. Valtaosa lohisaaliista pyydetään avomereltä joko siima- tai verkkopyyn-tinä. Asetuksen mukaan lohi on perattava heti pyydystämisen jälkeen. Lohen liha on maukasta, pehmeää ja väriltään punaista. Täysikasvuinen lohi on noin metrin pituinen ja painaa 8 – 12 kg. Lohi on parhaimmillaan tuoresuolattuna, paistettuna, pariloituna, kylmä- ja lämminsavustettuna. Fileointitähteistä, selkäruodosta ja päästä, saa maukkaan liemen kalakeittoon. Lue lohesta lisää

Muikkuserpa

sianlihaa muikkuja vehnäjauhoja vettä (kermaa) Muikkuserpa oli hyvin tavallista savolaista kalaruokaa ja sitä tarjottiin myös vierasruokana. Pannuun pantiin ensin pieniä sianlihapaloja, joissa oli myös rasvaa, ne tirisivät somasti hellalla. Kun ne olivat tirisseet sopivasti, lisätään sipulisilppu ja kohta senjälkeen muikut ja katsottiin, että vettä oli sopivasti. Pikkuisen saatettiin lisätä vehnäjauhoja, ei paljon, ja kun ruoka oli kiehahtanut, kermatippa oli paikallaan. Muikkuserpa tarjotiin vierasruokana perunamuhennoksen kera. Suloinen Savonmaa, WSOY